Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Maailman iloisin mies ja poikkeuksellisen hyvin valitut kunniakonsulit – verkostomme Karibialla - Suomen suurlähetystö, Mexico : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Mexico

Embajada de Finlandia
Monte Pelvoux 111, piso 4, Col. Lomas de Chapultepec
11000 México D.F., México
Puh. +52-55-5540 6036, S-posti: sanomat.mex@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.6.2018

Maailman iloisin mies ja poikkeuksellisen hyvin valitut kunniakonsulit – verkostomme Karibialla

”Yksinäistä hommaa, kun normaalit tukiverkot puuttuvat”, kuvailee työtään Jukka Pietikäinen, Suomen kiertävä suurlähettiläs Karibian alueella. Kun toimialue kattaa Karibian 15 logistisesti vaikeasti saavutettavaa valtiota sekä kolme järjestöä, kunniakonsulien verkoston merkitys työn tukena korostuu.

Jukka Pietikäisen toimialueena on Karibia, mutta hänen toimistonsa on Helsingin Kruunuhaassa. Kuva: Juhana Tuunanen Jukka Pietikäisen toimialueena on Karibia, mutta hänen toimistonsa on Helsingin Kruunuhaassa. Kuva: Juhana Tuunanen

Kiertävä suurlähettiläs toimii Suomen diplomaattisena edustajana ja hoitaa normaalisti suurlähetystölle kuuluvia tehtäviä toimialueeseensa kuuluvissa maissa, mutta toimipaikkana on ulkoministeriö Helsingissä.

Syyskuussa 2016 Karibialla kiertämisen aloittaneen Jukka Pietikäisen 15 maan toimialue on poikkeuksellisen suuri, kun vertaa ulkoministeriön viiteen muuhun kiertävään suurlähettilääseen, joiden vastuulle tyypillisesti kuuluu kolme tai neljä valtiota.

”Resursseja on rajallinen määrä, ja on katsottu parhaaksi, että tietyt maantieteelliset alueet hoidetaan Helsingistä käsin. Pienikin läsnäolo alueella on parempi, kuin että aluetta ei hoidettaisi lainkaan”, Pietikäinen sanoo.

Kiertävää suurlähettilästä tukee työssään Karibialla Suomen 14 kunniakonsulia. Kunniakonsulit ovat merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevia yksityishenkilöitä, jotka sivutoimisesti ja ilman palkkaa valvovat suomalaisten oikeuksia ja edistävät Suomen kaupallis-taloudellisia etuja toimialueellaan.

”Suomen kunniakonsulien kesken vallitsee Karibialla erinomainen yhteistyön henki. Muiden puoleen voi aina kääntyä kysymään neuvoa”, kuvailee päivätyössään vakuutusalalla työskentelevä Peter Abdool, joka on toiminut seitsemän vuoden ajan Suomen kunniakonsulina Guyanassa.

Peter Abdool (keskellä) osallistui muiden kunniakonsulien tavoin kesäkuussa järjestetylle kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Kuva: Terhi Suominen Peter Abdool (keskellä) osallistui Karibian kunniakonsuleille kesäkuussa järjestetylle kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Kuva: Terhi Suominen

”Oma yritykseni on historiansa ajan ollut tunnettu rehellisyydestään. Jaamme Suomen kanssa samanlaiset arvot. Suomella on erinomainen maine, ja tutustuessani tarkemmin sen historiaan, olin vaikuttunut suomalaisten kyvystä selvitä yhtenäisenä vaikeidenkin aikojen läpi. Kun Pietikäisen edeltäjä Mikko Pyhälä pyysi minua kunniakonsuliksi, päätös suostua oli lopulta helppo”, hän sanoo.

Aiemmin suurlähettiläänä Buenos Airesissa ja pääkonsulina New Yorkissa toiminut Pietikäinen kuvaa asemamaassa paikalla olevan suurlähettilään työtä hyvin yksipiirteiseksi suhteessa asemamaahan, jonka yhteiskunnan eri sektoreille luodaan jatkuvasti suhteita. Kiertävän suurlähettilään työ puolestaan perustuu yksittäisiin käynteihin eri maissa. Sillä, minkälainen kunniakonsuli Suomella on maassa, on erittäin suuri merkitys, kuinka tärkeitä tapaamisia kulloisellakin käynnillä saa sovittua, Pietikäinen toteaa.

”Verkostomme Karibialla on poikkeuksellisen hyvä, kunniakonsulimme ovat hyvin verkottuneita ja pystyvät toimimaan vaihtelevissa poliittisissa oloissa. Kun ensi vaiheessa on tärkeää luoda suhteet maan poliittiseen johtoon, on kunniakonsuleilla tässä merkittävä rooli.”

Karibialla ajankohtaista merkitystä niin poliittisesti kuin kaupallisesti

Pietikäinen ottaa poliittiselta agendalta esiin EU:n ja Karibian maiden välisiä suhteita määrittävän Cotonoun sopimuksen, jonka voimassaoloaika on päättymässä. Uusi sopimus on neuvoteltava helmikuuhun 2020 mennessä, samalla kun monien Karibian maiden henkinen väylä Eurooppaan, Iso-Britannia, tekee lähtöä EU:sta.

Myös Venezuelan poliittinen tilanne heijastuu juuri nyt Karibian maihin, jotka ovat olleet jakautuneita suhtautumisessaan Maduron hallintoon, johtuen Venezuelasta saatavasta öljystä.

Karibia on ajankohtainen myös kaupallis-taloudellisessa mielessä. Abdool toteaa Guyanan koko elinkeinorakenteen olevan muuttumassa lähivuosina. Rannikolta löydettyjen öljyesiintyminen poraus alkaa vuonna 2020, arviolta jopa 150 000 barrelin päivätahdilla. Guyana on köyhä, mutta luonnonvaroiltaan rikas maa. Öljy tulee mahdollistamaan myös muiden luonnonvarojen paremman hyödyntämisen tulevaisuudessa.

”Mikäli rahoitukseen ja logistiikkaan liittyvät haasteet saadaan ratkaistuksi, suomalaisilla insinööritaidolla, koneilla, laitteilla ja teknologisilla ratkaisulla olisi lähivuosina runsaasti kysyntää Guyanassa”, Abdool sanoo.

Pietikäinen kertoo vienninedistämistyön korostuvan omassa työssään. Pietikäisen työn painopisteet kuitenkin vaihtelevat maittain, ja esimerkiksi Kuubassa korostuvat myös poliittisemmat teemat Kuuban reformiprosessin myötä.

Suomi ja Karibia toisilleen verrattain tuntemattomia

”Piilossa oleva salaisuus”, kuvailee Abdool niin Guyanaa kuin Suomea.

Emme tunne riittävän hyvin toisiamme. Etelä-Amerikan mantereella sijaitseva, mutta historiansa ja kulttuurinsa vuoksi Karibian maihin luettavan Guyanan väestöstä 90 prosenttia asuu rannikolla. Suuri osa maasta on kuitenkin koskematonta sademetsää, joka jaguaareineen, anakondineen, kaimaaneineen tarjoaa upeita mahdollisuuksia seikkailuturismiin.

Tämä on bisnesmahdollisuuksien ohella seikka, josta suomalaisten pitäisi olla tietoisia, Abdool sanoo.

Suomen hän puolestaan uskoo tarjoavan Guyanalle paitsi maan kehittämisen kannalta tärkeitä teknologisia ratkaisuja, myös esikuvaksi kelpaavan osallistavan hallintomallimme, jonka omaksuminen toisi vakautta ja kasvua useammillekin Karibian maille.

Nyt Suomi tunnetaan Guyanassa lähinnä Wärtsilästä. Hallinnon vaihdon seurauksena Wärtsilän toiminnot Guyanan sähköntuotannossa ovat parin vuoden aikana vähentyneet merkittävästi, mikä on johtanut siihen, että lamppu ei välttämättä enää syty kun painaa katkaisijasta.

Guyanalaiset yhdistävät Suomen luotettavaan sähköverkkoon, Abdool sanoo.

Pietikäinen kertoo omiinkin matkakokemuksiin pohjautuen, että Karibian maiden huono logistinen saavutettavuus osaltaan vaikeuttaa suomalaisten mahdollisuuksia tutustua niihin tarkemmin. Mielikuvat liittyvät siksi enimmäkseen joko valkoisiin hiekkarantoihin tai hurrikaanien runtelemiin katastrofialueisiin.

Yhteistyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi

”Jukka ymmärsi nopeasti Guyanaan tultuaan, mitä siellä voi tehdä, keihin pitää olla luoda kontaktit, ja mitkä ovat suurimmat haasteet kaupanteolle. Hän antaa minulle tarvittavat tiedot ja välineet voidakseni auttaa Suomea näiden ylittämisessä”, Abdool kuvailee yhteistyötä vienninedistämistyössä.

Vaikka etäisyydet ja aikaero ovat suuria, yhteydenpito on tiheää.

”Jukka on iloisin tapaamani ihminen, ja hyvin helposti tavoitettavissa”, Abdool kuvailee Pietikäistä, joka pienen empimisen jälkeen hyväksyy määritelmän.

”Tässä tehtävässä ja tällä alueella toimiessa on pakko yrittää pysyä positiivisena, ja erityisesti välttää antamasta arroganttia kuvaa itsestään”, hän toteaa.

Kunniakonsulit tapasivat Suomen vierailunsa aikana ulkoministeri Timo Soinin. Kunniakonsulit tapasivat Suomen vierailunsa aikana ulkoministeri Timo Soinin. Kuva: Terhi Suominen

Kesäkuun alussa Karibian kunniakonsuleille tarjoutui tehokas mahdollisuus päivittää kontaktejaan Suomeen, kun ulkoministeriö järjesti heidän kolmen päivän mittaisen vierailun Suomeen. Vierailun aikana kunniakonsulit saivat muun muassa verkostoitua suomalaisyritysten ja suomalaistoimijoiden kanssa, tavata maamme poliittista johtoa, sekä päivittää yleistä Suomi-tietämystään.

”Vierailu on lisännyt suomalaisyritysten kiinnostusta Karibiaa kohtaan, ja yrityksiltä on jo tullut konkreettisia ehdotuksia kunniakonsulien suuntaan”, Pietikäinen sanoo tyytyväisenä.

Teksti: Juhana Tuunanen

Kirjoittaja työskentelee sisältö- ja viestintäasiantuntijana ulkoministeriön viestintäosastolla

Tulosta

Päivitetty 25.6.2018


© Suomen suurlähetystö, Meksiko | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot